Digitalisaation merkitys ja potentiaali Suomelle
Yhteiskuntien historiassa voidaan tunnistaa elinkeinoille merkittäviä kehitysaskelia jotka ovat vaikuttaneet yhteiskuntien ja elinkeinojemme kehittymiseen suuresti. Merkittävä aikainen kehitysaskel oli se, että ihminen oppi kypsentämään ruokaa, josta seurasi aivojen koon ja kapasiteetin kasvu. Metsästäjä-kerääjä vaiheessa ympäristön kantokyky määritti sen, paljonko ihmisiä pystyi asumaan tietyllä alueella. Maatalouden kehittyminen noin 10.000 vuotta sitten mahdollisti tiiviimmän asumisen ja uusien elinkeinojen kehittymisen, kun kaikki aika ei mennyt enää ruoan etsimiseen. Suomi taisi olla vielä tässä vaiheessa norppien valtakunta.
Vasta 1900-luvulla Suomessa vauhdittunut teollistuminen oli merkittävä kehitys elinkeinoillemme kun teollisen tuotannon ja maatalouden tehokkuus kasvoi koneistamalla. Taas innovaatio vapautti resursseja kehittämään yhteiskunnan ja yritysten kasvavasti tietointensiivisiä, mutta usein vielä analogisia prosesseja.
1990-luvulla internet ja kännykät tehostivat tiedon liikkumista, tietokoneet halpenivat ja prosesseja alettiin tukea kasvavasti ohjelmistoilla. Puhuttiin tietoyhteiskunnasta. Tänä päivänä termi tietotyön ja – järjestelmien kehitysnopeuden myötä kalskahtaa vanhalta. Sen sijaan on alettu puhua digitalisaatiosta.
Digitalisaation merkitys ja potentiaali on kuitenkin haastava hahmottaa ilmiön rönsyämisestä johtuen. Esimerkiksi osa poliitikoista ei enää puhu Suomen prosessien kehittämisestä, vaan keskittyy äänestäjäkunnalle suunnattuun viestintään. Digitalisaatio jakaa myös yrityksiä ja työntekijöitä hiipuviin, muutoskykyisiin ja uusiin tulokkaisiin. Yrityksistä esimerkiksi UBER ja airbnb ovat uudistaneet täysin analogiset liikenteen ja majoittumisen prosessit puhtaasti digitaalisella lähestymistavalla. Työntekijöille taas esimerkiksi kyky omaksua uusia käyttöliittymiä on välttämätön taito tänä päivänä.
Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on nostaa Suomi maailman johtavaksi digitaalisten palvelujen tuottaja- ja käyttäjämaaksi. Marketvisio arvioi teollisen internetin potentiaalin Suomelle olevan 1,4 miljardia vuoteen 2020 mennessä. Pääministerimme tavoittaa äänestäjät kotisohvalta kilpailijoiden juostessa edelleen toreilla hiki hatussa. Näemme digitalisaation ilmentymiä ympärillämme jatkuvasti, mutta konseptin hahmottaminen kokonaisuudessa ja potentiaalin hyödyntäminen käytännössä aiheuttaa monelle päänvaivaa. Mitä digitalisaatio siis tarkoittaa?
Olemme toteuttaneet yhteistyössä Suomen it-yritysten kanssa laajan it- ja digitaalisen palvelualan markkinakartoituksen ja luoneet mallin, sekä markkinatiedon koostavan wikin kentän osaamisen jäsentämiseksi. Havaitsimme, että tarjontojen jakaminen liiketoimintaprosesseihin, erityisosaamisalueisiin, tarjonnan tyyppeihin, toimialaosaamisiin ja teknologioihin helpottaa konseptin omaksumista. Annan muutamia esimerkkejä.
Digitalisaatiolla kehitetään prosesseja laajasti operatiivisesta toiminnasta strategiseen suunnitteluun ja toimiala- ja asiakaskohtaisiin ratkaisuihin. Jotkut prosesseista, kuten pankkialan palvelutuotanto, ovat suoraan digitalisoitavissa, osaan taas tuodaan lisäarvoa prosessin osia, kuten tuotekehitystä edistämällä. Käytännössä kehitys tapahtuu eri it-substanssien erityisosaamisella, jotka välitetään erilaisina tarjonnan tyyppeinä. Esimerkkeinä substanssiosaamisista palvelut toteutetaan ohjelmistokehityksen keinoin, prosessien mallinnus vaatii arkkitehtuuriosaamista paikkatiedon helpottaessa alueellisen vaihtelun hallintaa. Substanssiosaamiset välitetään erilaisina tarjontoina, eli työvoiman tekemänä toteutustyönä, tukena, konsultointina ja koulutuksina, digitaalisessa muodossa ohjelmistoina sekä laitteina. Digitalisaation perustana toimivat teknologiat joko suoraan tiettyyn prosessiin suunniteltuina ohjelmistoina, kuten Windows tiedostojen käsittelyn ja Tinder pariutumisen mahdollistajana, tai räätälin kehitystyön mahdollistavana kielenä.
Digitalisaatio voi tuoda laajasti lisäarvoa yhteiskunnan ja elinkeinojen kehitykselle mahdollistaen mm. prosessien automaation, mittaamisen ja älykkyyden, tiedon paremman saatavuuden, säilymisen ja visualisoinnin, käytettävyyden paranemisen ja yhteisöllistämisen. Digitalisaation keinoin tapahtuva edistys on myös mitattavissa, mikä on tuonut start-up-kulttuuria myös markkinassa jo toimiviin yrityksiin.
Digitalisaatio tuo laajasti keinoja ja lisäarvoja prosessien kehitykselle ja on siksi nousemassa uudeksi merkittäväksi kehitysaskeleeksi. Se kohtaa kuitenkin myös muutosvastarintaa, sillä se uudistaa organisaatioiden kulttuuria, eliminoi työtehtäviä ja on haastava hahmottaa.
Toivon, että historiallinen perspektiivi auttaa ymmärtämään digitalisaation merkitystä elinkeinoille ja toteuttamamme markkinakartoitus hahmottamaan sen potentiaalin Suomen kehitykselle.
”Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on nostaa Suomi maailman johtavaksi digitaalisten palvelujen tuottaja- ja käyttäjämaaksi.”
Tämä on pelkkää sanahelinää, mainitsemasi tahon tehtävänä ei ole muuta kuin pitää oma tähän asiaan sidottu väki työllistettynä järjestämällä 0 tutkimuksia ja jonnin joutavia seminaareja. Tie muutokseen on halu muuttaa omaa toimintaa ja sen jälkeen omalla esimerkillä osoittaa muutoksen toimivuus. Meillä on vuosikymmeniä puhuttu valtion IT toimintojen järkeistämisestä, mutta mitään muuta kuin selvityksiä selvitysten perään ei ole saatu aikaan ja rahaa on palanut miljoonia ja palaa edelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Muuten hyvä, mutta hieman ylimalkaisen korkealla abstraktiotasolla liikkuva esitys. Moni ei varmaan saa siitä kiinni. Digitalisaation perusteknologioista, mahdollistajista ja trendeistä ei juuri puhuttu.
Ilmoita asiaton viesti
Aihepiiri on tietysti niin laaja, ettei siihen pääse yhdessä tekstissä kuin muutaman esimerkin kautta kiinni.
Tuo mallimme ja wikimme taas toimii digitalisaation konkreettisena työkaluna joka jäsentää ja listaa markkinassa toimivat yritykset ja näiden referenssitoteutukset. Näin palvelu auttaa hahmottamaan digitaalisten palveluiden kenttää ja mahdollisuuksia käytännössä.
http://www.itewiki.fi/haku
Ilmoita asiaton viesti
Tälläista strategiahömppääpaketteja (alla) on Suomessa levitetty kymmenittäin viimeisten 20 vuoden aikana byrokraattien toimesta. Konsultit ovat heidän juoksupoikiaan, joko tyhmiä tai laskelmoivia.
On yritysten tehtävä hyödyntää uusia teknologian mahdollisuuksia byrokraateista riippumatta.
”Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on nostaa Suomi maailman johtavaksi digitaalisten palvelujen tuottaja- ja käyttäjämaaksi.”
Ilmoita asiaton viesti
Suomi lähtee nousuun sillä, että yritysjohtaja käy ensin slaavikyykyn omaisessa asennossa, nostaa itsensä peilin eteen, herää, innostuu ja alkaa toimimaan. Ja hyppää digitaaliselle polulle, kts. lisää http://www.digitaalinenpolku.fi
Ilmoita asiaton viesti